Teknologiateollisuuden tuottavuuden kehitys ei ole ollut kovin mairittelevaa viimeisen 10 vuoden aikana. Ilma on sakeana Digitalisaatio-, Teollisuus 4.0-, IoT-, AI-tutkimushankkeita, mutta operatiiviset käyttöönotot ovat edelleen vähissä. Vaikka kaupallisia ratkaisuja ja referenssejä on olemassa, järjestelmiä implementoidaan reaktiivisesti vasta pakon edessä. Onko ehkä kuitenkin helpompi tutkia kuin ottaa oikeasti uusia ratkaisuja käyttöön? Käyttöönotto kun on haastavaa ja vaatii usein koko organisaation läpi menevää muutosjohtamista.
2014 Aalto, TTY ja VTT tekivät tutkimuksen suomalaisessa teknologiateollisuudessa tuotannonsuunnittelun ja ohjauksen työkaluista. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että jopa 88% haastatelluista yrityksistä käytti MS Exceliä tuotannon hienokuormitukseen. Yritysten toimitusvarmuus heitteli huomattavasti ja oli yleisesti heikolla tasolla. En tiedä mikä luku on tänään, mutta veikkaisin, että olemme aikalailla vielä samoissa lukemissa.
Tuotannon digitalisaatio etenee hitaasti. Yksittäisten sankari-insinöörien luomista super-exceleistä on muodostunut personoitunut, buginen ja vaikeasti ymmärrettävä kehityksen jarru. Excel ei ole tiimityökalu eikä se ei integroidu. Se ei tarjoa seurattavuutta eikä mahdollista toiminnan järjestelmällistä kehittämistä. Integraation puute johtaa kahteen todellisuuteen: ERP:n omaan valkokaulustodellisuuteen ja tuotannon omaan Excel-todellisuuteen, jotka eivät kohtaa. Toiminnan ja tiedon läpinäkyvyys puuttuu. Ketju on rikki.
Suomalainen mahdollisuus
Ehkä isoin muutos on tietoisuus tilanteesta ja muutoshalukkuuden lisääntyminen. Avoimet rajapinnat, pilvipalvelut ja applikaatiotalous ovat vieneet voiton ERP-monoliittiajattelulta ja tehneet siten myös tuotannon APS/MES-ratkaisuista erittäin houkuttelevia. Yritykset ostavat nyt parasta käyttökokemusta integroituna pilvestä tarpeen mukaan.
Suomessa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus olla edelläkävijä joustavan ja älykkään tuotannon ratkaisuissa. Meillä on jotain mitä muut maat vasta opettelevat: piensarjatuotanto. Lisäksi meillä maailman fiksuin työväestö, joka luo mahdollisuudet uuden kehittämiseen, toteutukseen ja käyttöön. Meillä luontainen kyky ottaa vastaan teknologiaa ja meidän teknologiainfrastruktuurimme on huippuluokkaa. Meidän vain pitää oikeasti uskaltaa viedä käytäntöön uutta teknologiaa. Pilotoidaan, kokeillaan ja opitaan – epäonnistuakin saa. Ja kun huomataan, että toimii, niin viedään nopeasti käytäntöön ja saadaan hyöty irti ennen kilpailijoita. Se lisää kilpailukykyä – ei se, että teemme perässä kuten kilpailijatkin jo tekivät.
Raimo Puro
CEO & Founder
Delfoi Oy
