HUSLAB – KLIINISEN GENETIIKAN YKSIKKÖ

UUDELLA TOIMINTAMALLILLA KOHTI PAREMPAA HOIDON SAATAVUUTTA

TAUSTA JA TAVOITTEET

HUSLABin perinnöllisyyslääketieteen diagnostiikan (kliinisen genetiikan yksikkö) toimintaan kohdistuu merkittäviä kasvupaineita muun muassa kehittyvän analytiikan myötä. Keväällä 2013 kliinisen genetiikan yksikössä oli jo tunnistettu, että palvelukysyntää on enemmän kuin mihin nykyisellä toimintamallilla pystyttiin vastaamaan. Tämä saattoi näkyä esimerkiksi pitkinä potilaan läpimenoaikoina.

Kehittämistyön päätavoitteeksi asetettiin hoidon saatavuuden parantaminen. Prosessin läpimenoajan lyhentyessä potilaat pääsisivät nopeammin hoitoon. Ennen vastaanottoa potilaan pitää myös olla aktiivinen ja kerätä sekä toimittaa suostumuksia eri rekisterien käyttöön. Läpimenoajan lyhentäminen ei yksin kuitenkaan riitä, vaan potilaiden kuormittavuutta pitäisi pystyä vähentämään, jotta potilaita ehdittäisiin hoitaa enemmän.

Delfoin toteuttaman projektin tavoitteena oli selvittää, miten toimintamallia tulisi kehittää sekä varmistaa simuloinnilla kehitystoimenpiteiden vaikutukset.

PROJEKTIN TOTEUTUS

Projektin alussa tehtiin kattava analyysi nykytilasta. Toimintaan tutustuttiin haastattelemalla henkilökuntaa ja analysoimalla potilastietojärjestelmän dataa. Lisäksi ajankäyttöseurannalla selvitettiin, mihin eri ammattiryhmien työaika kuluu. Nykytila-analyysin aikana havaittiin useita kehityskohteita, joihin kehitettiin ratkaisuja yksikön kehittämistyöryhmässä. Ratkaisuehdotuksia olivat muun muassa hukan poistaminen toiminnasta toiminnanohjausta kehittämällä ja tehtäviensiirrot ammattiryhmältä toiselle. Hukan poistamisen avulla voidaan vähitellen vapauttaa työpäivästä aikaa muiden kehittämistoimenpiteiden toimeenpanoon. Lisäksi tunnistettiin kehittämiskohteita, joissa työprosesseja vakioimalla voidaan vähentää epätoivottua vaihtelua.

Kehityskohteisiin löydettyjen ratkaisuehdotusten vaikutus testattiin simuloinnilla. Simuloinnin avulla määritettiin muun muassa henkilöstö- ja tilatarpeet, jotta vuoden 2017 kysyntään voidaan vastata.

VAIKUTUKSET JA HYÖDYT

Projektin lopputuloksena luotiin uusi toimintamalli, jonka vaiheittainen käyttöönotto alkaa syksyllä 2013.  Simulointi osoitti, että uudella toimintamallilla on mahdollista vastata 5 % vuosittaiseen kasvuun. Potilaan läpimenoajan lyhentämiseksi tullaan myös m

uuttamaan lähetteiden käsittelyä, toiminnanohjausta ja sidosryhmien ohjeistusta.Delfoi laati tulosten perusteella yksikölle toimenpideohjelman. Muutosten toteutusvaiheen edetessä kehitystoimenpiteiden vaikutuksia tullaan mittaamaan prosessin suorituskykymittareilla. Projektin aikana projektin kulusta ja tuloksista kerrottiin työryhmän lisäksi koko yksikön henkilöstölle. Kehittämistyöhön ja projektiin onkin suhtauduttu erittäin innostuneesti.

Kliinisen genetiikan vastuuyksikköryhmän päällikkö Kristiina Aittomäki toteaakin, että ”projektiin sekä yhteistyöhön Delfoin kanssa ollaan erittäin tyytyväisiä. On mielenkiintoista nähdä, että projektissa työstettyjen kehitystoimenpiteiden avulla ja innovatiivisella henkilöstöresurssin käytöllä pystymme kehittämään yksikön toimintaa kustannustehokkaasti”.

Lisätiedot:
Vesa Paju, Delfoi Oy, 050 338 5356
Rashmi Werning, Delfoi Oy, 050 3277 963